ARKTISIA SÄVELIÄ DESIGN VIIKOLLA
Sisustus-
ja tekstiilimuotoilun maisteriopiskelijat ovat toteuttaneet Arktinen sävel
–taidetekstiilinäyttelyn Tekijöiden olohuoneeseen kauppakeskus Revontuleen.
Teokset ovat syntyneet syventävän taidetekstiilin opintojaksolla, jossa
tavoitteena on ollut löytää uusia näkemyksiä ja ilmaisukeinoja arktisen teeman
pohjalta. Tuloksena on syntynyt 12 vahvaa ja keskenään erilaista tekstiilitaiteen
keinoin toteutettua teosta.
Opintojakson lähtökohtana on ollut arktinen sävel ja tanssi, joista jokainen teos on tekijänsä oma tulkinta. Teosten kautta voi kokea, mitä kaikkea arktinen sävel voi olla.
Ensimmäinen ajatus arktisuudesta liittyy usein talven kylmyyteen, mutta pimeimpään vuodenaikaamme liittyy paljon muutakin. Talven kauneudesta kertoo Ritva Jääskeläisen teos Pakkasen kosketus. Jään ja lumen eri ilmenemismuodot kiinnostivat Jääskeläistä. Hän on toteuttanut erilaisilla kankaan kovetus- ja värjäystekniikoilla pintoja, jotka kuvaavat kauniilla ja herkällä tavalla jään eri olomuotoja.
Opintojakson lähtökohtana on ollut arktinen sävel ja tanssi, joista jokainen teos on tekijänsä oma tulkinta. Teosten kautta voi kokea, mitä kaikkea arktinen sävel voi olla.
Ensimmäinen ajatus arktisuudesta liittyy usein talven kylmyyteen, mutta pimeimpään vuodenaikaamme liittyy paljon muutakin. Talven kauneudesta kertoo Ritva Jääskeläisen teos Pakkasen kosketus. Jään ja lumen eri ilmenemismuodot kiinnostivat Jääskeläistä. Hän on toteuttanut erilaisilla kankaan kovetus- ja värjäystekniikoilla pintoja, jotka kuvaavat kauniilla ja herkällä tavalla jään eri olomuotoja.
![]() |
Kuvassa
Ritva Jääskeläisen teos Pakkasen kosketus.
Kuva: Ritva Jääskeläinen |
Teokset tuovat esiin arktisuuden monipuolisena inspiraation
lähteenä. Pohjoinen elinympäristömme on muuntautuva, luonnon ja valon
muuttuessa vuodenaikojen mukaan. Muutoksesta ja talven taittumisesta kevääksi kertoo
Anni Oikarisen teos Kevätpäiväntasaus.
Ryijytekniikalla toteutetussa teoksessa värit liukuvat kirkkaan valkoisesta
talvesta murroksen kautta räiskyvän vihreään kevääseen.
![]() |
Anni
Oikarinen ripustamassa teostaan Kevätpäiväntasaus.
Kuva: Reetta Forsman |
Arktisuuteen
liittyy myös uhkakuvia ja surumielisyyttä, kun ilmastonmuutos uhkaa muuttaa
elinympäristöämme epävakaaksi. Teema herätti pohtimaan myös vakavia arktisen
alueen uhkia, kuten ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa ikijään sulamista ja
arktisen alueen öljynporausta. Näitä uhkakuvia pohtii Karoliina Erkinjuntti
teoksessaan Olipa kerran Arktis.
Arktinen
sävel voi olla siis sekä kepeä ja kirkas että haikea tai surumielinen. Vai onko
arktinen sävel ääni lainkaan, vai kenties syvää ja rauhallista hiljaisuutta? Tätä
utuista ja unenomaista tunnelmaa kuvaa Noora Vyyryläinen tekstiiliveistoksellaan
Talviuni, jossa voi nähdä karhun kaamoksen
aikana käpertyneenä uneksimaan talvipesäänsä. Unet ja pohjoinen tähtitaivas
ovat läsnä myös Mimmu Tihinen-Variksen teoksessa Unen valo on kotoisin tähdistä.
Arktista
satumaisuutta kuvaa Reetta Forsmanin teos Arktinen
paratiisi, jossa maisema on kuin unelma. Se on jännittävä ja leikkisä
vaaleanpunaisine kuusineen, mutta silti pehmeä ja turvallinen, todellinen
satumaailma.
![]() |
Reetta
Forsmanin teos Arktinen paratiisi. Kuva: Reetta Forsman |
Arktisten sävelten kuvaaminen tekstiilitaiteen keinoin
osoittautui haasteelliseksi, mutta syväluotaavaksi prosessiksi. Tekstiili on
oivallinen ja muuntautuva materiaali, jonka eri tekstuureilla, tunnulla,
karheudella, pehmeydellä ja sävyillä saadaan aikaan moniulotteisia
aistikokemuksia. Tällainen materiaalien taidokas yhdisteleminen näkyy sekä
Pirkko Hakkaraisen teoksessa MyEepos, että
Laura vaaraniemen teoksessa Lonely voyage.
![]() |
Taidetekstiilien valmistusta.
Kuva: Reetta Forsman |
Arktinen sävel voi kertoa myös ihmisestä ja ihmisenä
olemisesta. Elina Nätyngin teos Soolona on
pohdinta ihmisyydestä siitä, kuinka jokaisen on valittava itse omat polkunsa ja
tehtävä omat ratkaisunsa. Jokainen ihminen jättää maailmaan omat jälkensä niin
itseensä kuin luontoon ja kanssaihmisiinkin. Aina ihmisenä oleminen ja
kasvaminen ei ole helppoa. Tätä pohtii myös Sonja Schutskoff teoksellaan Sulkasato. Joutsenen sulkapeitteen muutoksen
kautta Schutskoff kuvaa koskettavalla tavalla ihmisen matkaa nuoruudesta
aikuisuuteen. Ihmisenä olemisen iloja ja suruja kuvaa myös Essi Kekäläisen teos
Bettys Rose. Teos on herkkään
ruusunmuotoon, voimakkaasta tummasta nahasta, muotoiltu tekstiiliveistos.
![]() |
Kuvassa
Meri Kähkönen manipuloi kangasta kanvaasiksi videoteokselleen. Kuva: Reetta Forsman |
Tanssi ja ihmisen liikkeet ovat vahvasti läsnä Meri Kähkösen
teoksessa Vartalon heijastus. Teos on
hieno yhdistelmä tekniikkaa ja kankaanmanipuloinnin mahdollisuuksia. Teoksessa
tekstiili yhdessä äänen ja liikkuvankuvan kanssa yhdistyvät upeaksi audiovisuaaliseksi
kokemukseksi. Teoksen liike ja melodia saavat katsojan uppoutumaan pintaa
syvemmälle.
Taiteen tekeminen on ollut tekijöille syväluotaava prosessi, joka on vaatinut uskallusta, rohkeutta, pohdintaa ja monia tunteja työtä. Ajatusten tuominen kankaalle ei aina ole helppoa, syviä mietteitä on usein vaikea tuoda näkyväksi sellaisenaan. Työn muovautuminen ensiajatuksista valmiiksi teokseksi on ollut pitkä prosessi, jossa teema on kehittynyt matkan varrella. Aina ei tarvitse heti edes tietää, mikä valmis lopputulos on, ja se tekee taiteen tekemisestä myös kiehtovaa ja jännittävää. Tekstiilitaiteen tekemisen tarkoitus onkin ollut kokeilla, rikkoa rajoja ja luoda jotain uutta. Valmis näyttely on hieno kattaus tekstiilitaiteen teoksia, jotka soivat koskettavia arktisia säveliä.
Taiteen tekeminen on ollut tekijöille syväluotaava prosessi, joka on vaatinut uskallusta, rohkeutta, pohdintaa ja monia tunteja työtä. Ajatusten tuominen kankaalle ei aina ole helppoa, syviä mietteitä on usein vaikea tuoda näkyväksi sellaisenaan. Työn muovautuminen ensiajatuksista valmiiksi teokseksi on ollut pitkä prosessi, jossa teema on kehittynyt matkan varrella. Aina ei tarvitse heti edes tietää, mikä valmis lopputulos on, ja se tekee taiteen tekemisestä myös kiehtovaa ja jännittävää. Tekstiilitaiteen tekemisen tarkoitus onkin ollut kokeilla, rikkoa rajoja ja luoda jotain uutta. Valmis näyttely on hieno kattaus tekstiilitaiteen teoksia, jotka soivat koskettavia arktisia säveliä.
- Karoliina
TARINOITA VALOKUVIEN TAKANA
Tekstiilitaideteoksia
22.1. – 8.2.2015, Katve I, Arktikum, Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi.
Teokset
ovat osa Ritva Jääskeläisen pro gradu -tutkielmaa.
Näyttelyni
Tarinoita valokuivien takana koostuu
viidestä tekstiilitaideteoksesta, joiden materiaaleina ovat pääosin vanhat,
käytetyt tekstiilit. Teokset ovat osa pro gradu -tutkielmaani.
Teosteni lähtökohtina ja
inspiraation lähteinä ovat toimineet vanhat valokuvat, jotka olen perinyt
mummoltani. Minua kiehtoo vanhojen valokuvien tunnelma, tarinallisuus ja yksityiskohdat,
jotka jäävät usein huomaamatta. Valokuvat,
jotka valitsin teosteni lähtökohdiksi, herättivät minussa jonkin erityisen
kiinnostuksen. Osassa teoksiani käsittelin valokuvaan liittyvän henkilön
tarinaa ja osassa mielenkiintoista yksityiskohtaa.
Minua kiinnostavat taiteellinen ilmaisu tekstiilitaiteen keinoin ja
käytettyjen materiaalien tuominen taiteelliseen kontekstiin ja
käyttötarkoitukseen. Käyttämällä kierrätysmateriaaleja haluan omalta osaltani
ottaa kantaa myös kierrättämisen tärkeyteen. Vanhat tekstiilit
kertovat tarinaa menneestä ajasta ja saavat teoksissani uuden muodon.
- Ritva
![]() |
Isoäidin tarina, koko n. 58 x 129 cm |
![]() |
Puuttuva palanen, koko 60 x 102 cm |
![]() |
Tuhatkauno, koko 71 x 127 cm |
![]() |
Valkoisia laskoksia koko 54,5 x 53,5 cm |
![]() |
Vieno ja Milda, koko 40 x 55 cm |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti